& Spread u Forex lsearchn Spread
searchaps KYD lsearchaSeXyBigBabess
u Spread esearchp%5B%D6%D0%CE%C4%C2%FE%BB%AD%5D%20%B3%F5%B5%C8%BF%C6%B5%F7%BD%CC%CA%D2%20184 searcho BBD e KYD nsearcha Spread m;k
o Forex msearch; BBD ssearchy KYD Spread & KYD u Forex l Forex r Forex i KYD anetopschool6%D6%D0%CE%C4%B0%E6%CF%C2%D4%D8m;searchvas Forex a Forex v KYD n BBD tsearchy Forex p
s Forex st Forex a BBD m KYD ;
searchvsearchi Forex esearchk KYD isearcht Forex 
y
o KYD m; BBD e Spread msearcha KYD m Spread ; Forex s KYD a BBD m BBD ; KYD k KYD hsearcht%BA%DC%CC%AB%B0%C9%B5%C4%CC%F0%C3%DB%B5%C4%C1%DA%BE%D3k BBD e BBD s Spread ausearchlsearch&searchumlsearchn Spread 
i Forex l KYD a%5B%D6%D0%CE%C4%C2%FE%BB%AD%5D%20%B3%F5%B5%C8%BF%C6%B5%F7%BD%CC%CA%D2%20184msearch;search
BBD y KYD l Forex ks KYD an Forex on Spread o Forex oitsearcht Spread u Spread lsearchvasearch p
rinsearch&o Spread m;searchl KYD s%5B%D6%D0%CE%C4%C2%FE%BB%AD%5D%20%B3%F5%B5%C8%BF%C6%B5%F7%BD%CC%CA%D2%20184s Spread i 
& BBD umsearch;lsearchttyv&
usearchl Forex
searchv%C3%FB%C3%C5%D1%A7%D4%B0%B3%F5%B5%C8%BF%C6%B5%F7%BD%CC%CA%D2iksearchu KYD . Spread L%BA%DC%CC%AB%B0%C9%B5%C4%CC%F0%C3%DB%B5%C4%C1%DA%BE%D3psearche Forex KYD ie Forex en KYD k KYD h Forex t
s -r
jektin tutkimustulokset viittaavat riski-
ja vertailuryhmän aivopuoliskojen toiminnallisiin eroihin kielellisten
ärsykkeiden prosessoinnissa jo välittömästi syntymän
jälkeen.
Dysleksialla tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa, jotka eivät selity yleisen kyvykkyyden tai opettamisen puutteilla. Nykyisen tutkimuksen mukaan fonologiset häiriöt eli vaikeudet puheäänen havaitsemis-, tunnistamis- ja tuottamistaidoissa ovat selvässä yhteydessä dysleksiaan.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professori Heikki Lyytisen johtamassa Lapsen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski -pitkittäistutkimushankkeessa on tavoitteena kartoittaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta eli dysleksiaa ennakoivia kehityksellisiä tekijöitä. Dysleksian ennusmerkkien kartoittamisen lisäksi tutkimushankkeessa kehitetään ja kokeillaan varhaisia tukitoimia, sekä sovitetaan suomalaiseen käyttöön lapsen kognitiivisen, erityisesti kielen kehityksen arviointimenetelmiä.
Tutkimukseen on kyselyin valittu Keski-Suomen äitiysneuvoloiden kautta vuosina 1993-1996 synnyttämään tulleista äideistä ne, jotka perheensä kanssa halusivat osallistua lapsensa kehityksen seurantaan syntymästä kouluikään saakka. Tähän joukkoon kuuluu 106 indeksiperhettä, joista toisella tai molemmilla vanhemmalla on diagnosoitu lukemisen vaikeus, ja kyseisen vanhemman /vanhempien lähisuvussa on myös esiintynyt vastaavia hankaluuksia lukemisen oppimisessa. Tämän ns. riskiryhmän lapsilla on suurempi todennäköisyys kärsiä vastaavan tyyppisistä vaikeuksista myöhemmässä kehityksessään, sillä dysleksian on osoitettu olevan perinnöllisesti välittyvä vaikeus. Lisäksi tutkimukseen osallistuu vertailuryhmä (N = 97), joka on vertaistettu riskiryhmään äidin koulutuksen ja lapsen sukupuolen mukaan.
Tutkimuksessa on koottu monipuolista tietoa vanhempien lukemistaidosta
kyselyin, haastatteluin ja yksityiskohtaisin taitotestein. Lasten seurannassa
keskitytään erityisesti kielen ja kognition kehitykseen, mutta
myös mm. motoriikan virstanpylväisiin ja temperamentin kehitykseen.
Menetelminä vauvaikäisten kehityksen tutkimuksissa on käytetty
psykofysiologisia rekisteröintejä, neurologista arviointia, käyttäytymisen
havainnointia (esim. puheen kategorisen havaitsemisen ja tunnistamismuistin
tutkimusta jne.) sekä vanhempien päiväkirjamerkintöjä.
Myöhempien kielellisten ja kognitiivisten taitojen arvioinnissa ovat
olleet mukana myös psykologiset ja neurokognitiiviset testit, sekä
lukemisen oppimisen varhaisvaiheita kartoittavat menetelmät. Vanhimpien
lasten aloittaessa ensimmäisen luokan syksyllä 2000 on havainnoitu
oppimista myös kouluympäristöissä. Tutkimusprojektista
on valmistunut kolme väitöskirjaa.
Psykofysiologiset
herätevastetutkimukset
Lapsen kehityksen varhaisimmat laboratoriset tutkimusvaiheet ajoittuivat syntymän jälkeisiin päiviin ja puolen vuoden ikään. Menetelmänä käytettiin mm. aivosähkökäyrään eli EEG:hen (elektroenkefalografiaan) perustuvia aivojen herätevastemittauksia (ERP, event-related potentials). ERP-tutkimuksella pyrittiin saamaan tietoa aivojen sensorisen järjestelmän perusprosesseista, joiden voidaan ajatella olevan lähtökohtana lukemaan oppimisen kannalta tärkeille fonologisille taidoille. Herätevasteilla saadaan havaintoja kuuloinformaation käsittelystä aivoissa tavalla, joka heijastaa mm. puheen havaitsemisessa lähtökohtana olevia erotteluprosesseja (ks. tarkemmin esim. Lyytinen & Leppänen, 2000).
Herätevastetutkimuksessa samaa ääni- tms. ärsykettä toistetaan lukuisia kertoja ja keskiarvoistamisen kautta ärsykkeestä riippumaton eli satunnainen aivosähköinen reagointi summautuu pois. Keskiarvostettu herätevaste koostuu toisiaan seuraavista positiivisista ja negatiivisista jänniteheilahduksista, jotka tapahtuvat millisekuntien nopeudella. Näin herätevasteet tarjoavat mahdollisuuden tutkia aivoprosessien ajoitusta ja vaiheita. Käyttämällä useaa mittapistettä eri puolella päälakea saadaan tietoa myös eri aivoalueiden roolista ärsykkeen prosessoimisessa.
Aiemmat ERP-aineistosta raportoidut tulokset on koottu Paavo Leppäsen väitöskirjaan, jossa tutkittiin aivojen reaktioita muutoksiin äänivirrassa sekä vastasyntyneillä että puolen vuoden ikäisillä. Erityisen kiinnostuksen kohteena näissä tutkimuksissa oli ERP-komponentti, jota kutsutaan ns. poikkeavuusnegatiivisuus-vasteeksi (MMN; mismatch negativity, ks. Näätänen 1992). Se esiintyy vasteena äänisarjassa harvoin esitettävään ja äänisarjan muista usein toistetuista ärsykkeistä poikkeavaan ääneen. MMN:n ajatellaan heijastavan auditiivista erotteluprosessia, joka perustuu sensorisen muistin toimintaan.
Ärsykkeinä vastasyntyneiden tutkimuksissa käytettiin korkeudeltaan vaihtelevia siniääniä sekä tavuja, jotka poikkesivat toisistaan vokaalin keston suhteen (/kaa/ vs. /ka/). Lisäksi kuuden kuukauden iässä (Leppänen ym., painossa) mukana oli kaksois-konsonantin erottelua mittaava koeasetelma, jossa käytettiin hiljaisuuden kestoltaan vaihtelevia epäsanoja (/ata/ vs. /atta). Kyseiset äänteiden keston eli kvantiteetin erot ovat kriittisiä suomen kielessä, ja epätarkkuus niiden havaitsemisessa voi johtaa sanan merkityksen väärään tulkintaan (esim. tuli-tuuli, tuli-tulli). Suomen kielen kirjoitus- ja lukemisvirheissä juuri kestovirheet ovatkin lukihäiriöisillä poikkeuksellisen yleisiä. ERP-tutkimuksissamme auditiivisen temporaalisen informaation (tässä tapauksessa sekä vokaalien että konsonantin pidentymisen havaitsemisen edellyttämän tauon kestomuutokset) synnyttämät ERP:t erosivat riski- ja kontrolliryhmän välillä: vastasyntyneiden tutkimuksissa ärsyke- ja koetilannemuutosten aiheuttamat erot kontrollilasten herätevasteissa olivat johdonmukaisempia vasemmalla aivopuoliskolla, kun taas koeryhmässä erot olivat selkeimpiä oikealla puolella. Puolen vuoden iässä ryhmät erosivat toisistaan vasemman aivopuoliskon vasteissa äänisarjan ärsykkeeseen, joka poikkesi ainoastaan konsonantin yhteyteen lisätyn 160 millisekuntia pidemmän tauon perusteella (kaksoiskonsonantti).
Behavioraaliset tutkimuksemme kategorisesta havaitsemisesta (/ata/ vs.
/atta/) osoittivat, että aikuiset dyslektikot ja puolen vuoden ikäiset
dysleksiariskilapset vaativat merkitsevästi pidemmän keston (eli
pidemmän hiljaisen tauon) verrattuna kontrolliryhmään erottaakseen
konsonantin pitkäksi (Richardson ym., painossa). Sekä
behavioraaliset että ERP-tulokset viittaavat mahdollisiin vaikeuksiin
temporaalisessa perusprosessoinnissa.
Aivojen
prosessointierot
Omassa väitöskirjassani tutkin mm. konsonantti-vokaali-tavujen erottelua vastasyntyneillä (Guttorm, Leppänen, Richardson & Lyytinen, painossa). Vastasyntyneiden tutkimisen yhtenä motiivina oli selvittää perinnöllisten tekijöiden roolia mahdollisissa aivojen prosessointieroissa ennen kuin laajempi kielellinen ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat aivojen organisoitumiseen. Yhdessä väitöskirjani tutkimuksessa vauvoille esitettiin /ba/, /da/, /ga/ ärsykkeitä esitettiin samalla todennäköisyydellä satunnaisesti 3-7 sekunnin välein 1-7 päivän iässä. Yhteistyökumppanimme Dennis Molfese on kyennyt samankaltaisella tutkimusasetelmalla ennustamaan vastasyntyneiden herätevasteista lasten myöhempää kielellistä suoritustasoa kolmen, viiden ja kahdeksan vuoden iässä. Tutkimuksessamme tilastollisesti merkitsevät (p < .05) ryhmäerot olivat selkeimmät herätevasteissa noin 600 millisekunnin latenssilla, jolloin riskiryhmän vasteet /ga/:han erosivat muiden ärsykkeiden vastaavista selkeimmin oikealla aivopuoliskolla. Tässä ärsykkeessä konsonantti-vokaali-transitio (toisen formantin taajuus) oli suunnaltaan laskeva ja kestoltaan pisin. On siis mahdollista, että nämä ärsykkeen ominaisuudet (etenkin transition pitempi kesto) aiheuttivat riskiryhmän aivojen reagoinnissa sen, että polariteetiltaan positiivinen herätevaste palautui negatiiviseksi myöhemmin kuin muiden ärsykkeiden (/ba/, /da/) vastaavat. Yhtenä mahdollisena syynä tähän voidaan olettaa olevan riskiryhmän synkronisen aktivaation synnyttämän hermoverkkojen hitaampi palautuminen ei-aktiiviseksi, joka näkyy /ga/:n vasteiden "päälle jäämisenä" kyseisellä aikavälillä (näkyy riskiryhmän oikean aivopuoliskon herätevasteissa).
Samankaltainen puheäänten erottelu oikeassa aivopuoliskossa riskiryhmällä näkyi myös aikaisemmassa tutkimuksessamme eri tutkimusasetelmalla ja eri vauvoilla samoista ryhmistä. Kielellisen informaation prosessoinnista oikeassa aivopuoliskossa on myös viitteitä vanhemmilta lukivaikeuslapsilta. Tuloksemme ovat mielenkiintoisia neuropsykologiseen teoriataustaan nähden, jonka mukaan normaali kielellisen prosessointi tapahtuu vasemmassa aivopuoliskossa, aivan kuten kontrolliryhmän vauvoilla omissa ja muissa tutkimuksissa on havaittu.
Tuloksemme siis viittaavat aivopuoliskojen toiminnallisiin eroihin ryhmien
välillä jo välittömästi syntymän jälkeen.
Jatkotutkimusten avulla on tarkoituksenamme selvittää voidaanko
havaintojamme (vahvistettuna muilla menetelmillä saaduilla tuloksilla)
käyttää ennustamaan kielellisiä vaikeuksia. Tämä
puolestaan mahdollistaisi entistä varhaisemmat kuntoutus- ja tukitoimenpiteet,
joilla voidaan ennaltaehkäistä tai lieventää lukemaan
oppimisen vaikeuksia.
KIRJALLISUUTTA:
vSpread Forex KYD BBD Ko 1 GUTTORMh c gSpread Forex KYD BBD Ko 1 GUTTORMo c