Jos lapsen vanhemmalla tai vanhemmilla on diagnosoitu lukemisen
vaikeus, ja lähisuvussa on myös esiintynyt vastaavia hankaluuksia
lukemisen oppimisessa, on näillä ns. riskiryhmän
lapsilla suurempi todennäköisyys kärsiä vastaavan tyyppisistä
vaikeuksista myöhemmässä kehityksessään, sillä
dysleksian on osoitettu olevan perinnöllisesti välittyvä
vaikeus. Lapsen kielen kehitys -projektin tutkimustulokset viittaavat riski-
ja vertailuryhmän aivopuoliskojen toiminnallisiin eroihin kielellisten
ärsykkeiden prosessoinnissa jo välittömästi syntymän
jälkeen.
Dysleksialla tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen
oppimisessa, jotka eivät selity yleisen kyvykkyyden tai opettamisen
puutteilla. Nykyisen tutkimuksen mukaan fonologiset häiriöt eli
vaikeudet puheäänen havaitsemis-, tunnistamis- ja tuottamistaidoissa
ovat selvässä yhteydessä dysleksiaan.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professori Heikki
Lyytisen johtamassa Lapsen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski
-pitkittäistutkimushankkeessa on tavoitteena kartoittaa lukemisen
ja kirjoittamisen vaikeutta eli dysleksiaa ennakoivia kehityksellisiä
tekijöitä. Dysleksian ennusmerkkien kartoittamisen lisäksi
tutkimushankkeessa kehitetään ja kokeillaan varhaisia tukitoimia,
sekä sovitetaan suomalaiseen käyttöön lapsen kognitiivisen,
erityisesti kielen kehityksen arviointimenetelmiä.
Tutkimukseen on kyselyin valittu Keski-Suomen äitiysneuvoloiden
kautta vuosina 1993-1996 synnyttämään tulleista äideistä
ne, jotka perheensä kanssa halusivat osallistua lapsensa kehityksen
seurantaan syntymästä kouluikään saakka. Tähän
joukkoon kuuluu 106 indeksiperhettä, joista toisella tai molemmilla
vanhemmalla on diagnosoitu lukemisen vaikeus, ja kyseisen vanhemman /vanhempien
lähisuvussa on myös esiintynyt vastaavia hankaluuksia lukemisen
oppimisessa. Tämän ns. riskiryhmän lapsilla on suurempi
todennäköisyys kärsiä vastaavan tyyppisistä vaikeuksista
myöhemmässä kehityksessään, sillä dysleksian
on osoitettu olevan perinnöllisesti välittyvä vaikeus. Lisäksi
tutkimukseen osallistuu vertailuryhmä (N = 97), joka on vertaistettu
riskiryhmään äidin koulutuksen ja lapsen sukupuolen mukaan.
Tutkimuksessa on koottu monipuolista tietoa vanhempien lukemistaidosta
kyselyin, haastatteluin ja yksityiskohtaisin taitotestein. Lasten seurannassa
keskitytään erityisesti kielen ja kognition kehitykseen, mutta
myös mm. motoriikan virstanpylväisiin ja temperamentin kehitykseen.
Menetelminä vauvaikäisten kehityksen tutkimuksissa on käytetty
psykofysiologisia rekisteröintejä, neurologista arviointia, käyttäytymisen
havainnointia (esim. puheen kategorisen havaitsemisen ja tunnistamismuistin
tutkimusta jne.) sekä vanhempien päiväkirjamerkintöjä.
Myöhempien kielellisten ja kognitiivisten taitojen arvioinnissa ovat
olleet mukana myös psykologiset ja neurokognitiiviset testit, sekä
lukemisen oppimisen varhaisvaiheita kartoittavat menetelmät. Vanhimpien
lasten aloittaessa ensimmäisen luokan syksyllä 2000 on havainnoitu
oppimista myös kouluympäristöissä. Tutkimusprojektista
on valmistunut kolme väitöskirjaa.
Psykofysiologiset
herätevastetutkimukset
Lapsen kehityksen varhaisimmat laboratoriset tutkimusvaiheet ajoittuivat
syntymän jälkeisiin päiviin ja puolen vuoden ikään.
Menetelmänä käytettiin mm. aivosähkökäyrään
eli EEG:hen (elektroenkefalografiaan) perustuvia aivojen herätevastemittauksia
(ERP,
event-related potentials). ERP-tutkimuksella pyrittiin saamaan
tietoa aivojen sensorisen järjestelmän perusprosesseista, joiden
voidaan ajatella olevan lähtökohtana lukemaan oppimisen kannalta
tärkeille fonologisille taidoille. Herätevasteilla saadaan havaintoja
kuuloinformaation käsittelystä aivoissa tavalla, joka heijastaa
mm. puheen havaitsemisessa lähtökohtana olevia erotteluprosesseja
(ks. tarkemmin esim. Lyytinen & Leppänen, 2000).
Herätevastetutkimuksessa samaa ääni- tms. ärsykettä
toistetaan lukuisia kertoja ja keskiarvoistamisen kautta ärsykkeestä
riippumaton eli satunnainen aivosähköinen reagointi summautuu
pois. Keskiarvostettu herätevaste koostuu toisiaan seuraavista positiivisista
ja negatiivisista jänniteheilahduksista, jotka tapahtuvat millisekuntien
nopeudella. Näin herätevasteet tarjoavat mahdollisuuden tutkia
aivoprosessien ajoitusta ja vaiheita. Käyttämällä useaa
mittapistettä eri puolella päälakea saadaan tietoa myös
eri aivoalueiden roolista ärsykkeen prosessoimisessa.
Aiemmat ERP-aineistosta raportoidut tulokset on koottu Paavo Leppäsen
väitöskirjaan, jossa tutkittiin aivojen reaktioita muutoksiin
äänivirrassa sekä vastasyntyneillä että puolen
vuoden ikäisillä. Erityisen kiinnostuksen kohteena näissä
tutkimuksissa oli ERP-komponentti, jota kutsutaan ns. poikkeavuusnegatiivisuus-vasteeksi
(MMN; mismatch negativity, ks. Näätänen 1992).
Se esiintyy vasteena äänisarjassa harvoin esitettävään
ja äänisarjan muista usein toistetuista ärsykkeistä
poikkeavaan ääneen. MMN:n ajatellaan heijastavan auditiivista
erotteluprosessia, joka perustuu sensorisen muistin toimintaan.
Ärsykkeinä vastasyntyneiden tutkimuksissa käytettiin
korkeudeltaan vaihtelevia siniääniä sekä tavuja, jotka
poikkesivat toisistaan vokaalin keston suhteen (/kaa/ vs. /ka/). Lisäksi
kuuden kuukauden iässä (Leppänen ym., painossa) mukana
oli kaksois-konsonantin erottelua mittaava koeasetelma, jossa käytettiin
hiljaisuuden kestoltaan vaihtelevia epäsanoja (/ata/ vs. /atta). Kyseiset
äänteiden keston eli kvantiteetin erot ovat kriittisiä suomen
kielessä, ja epätarkkuus niiden havaitsemisessa voi johtaa sanan
merkityksen väärään tulkintaan (esim. tuli-tuuli, tuli-tulli).
Suomen kielen kirjoitus- ja lukemisvirheissä juuri kestovirheet ovatkin
lukihäiriöisillä poikkeuksellisen yleisiä. ERP-tutkimuksissamme
auditiivisen temporaalisen informaation (tässä tapauksessa sekä
vokaalien että konsonantin pidentymisen havaitsemisen edellyttämän
tauon kestomuutokset) synnyttämät ERP:t erosivat riski- ja kontrolliryhmän
välillä: vastasyntyneiden tutkimuksissa ärsyke- ja koetilannemuutosten
aiheuttamat erot kontrollilasten herätevasteissa olivat johdonmukaisempia
vasemmalla aivopuoliskolla, kun taas koeryhmässä erot olivat
selkeimpiä oikealla puolella. Puolen vuoden iässä ryhmät
erosivat toisistaan vasemman aivopuoliskon vasteissa äänisarjan
ärsykkeeseen, joka poikkesi ainoastaan konsonantin yhteyteen lisätyn
160 millisekuntia pidemmän tauon perusteella (kaksoiskonsonantti).
Behavioraaliset tutkimuksemme kategorisesta havaitsemisesta (/ata/ vs.
/atta/) osoittivat, että aikuiset dyslektikot ja puolen vuoden ikäiset
dysleksiariskilapset vaativat merkitsevästi pidemmän keston (eli
pidemmän hiljaisen tauon) verrattuna kontrolliryhmään erottaakseen
konsonantin pitkäksi (Richardson ym., painossa). Sekä
behavioraaliset että ERP-tulokset viittaavat mahdollisiin vaikeuksiin
temporaalisessa perusprosessoinnissa.
Aivojen
prosessointierot
Omassa väitöskirjassani tutkin mm. konsonantti-vokaali-tavujen
erottelua vastasyntyneillä (Guttorm, Leppänen, Richardson
& Lyytinen
xSex.bestial Spread Forex H Sl 1 GUTTORMo Adult
qSex.bestial Spread Forex H Sl 1 GUTTORMu z l %CE%E4%BA%BA%BD%CC%CA%D2%C3%C5%20115 2 | 
searche Spread F Spread o Forex e400ai.com Forex netopschool6%D6%D0%CE%C4%B0%E6%CF%C2%D4%D8p Sex.bestial esearchdsearchxsearche Forex rsearchh% Spread 6 Forex D Forex % Spread 6 Sex.bestial D0searchC Sex.bestial % Spread 1searchB Spread %search1% Sex.bestial B Forex D
% Forex D Forex C Forex % Forex AsearchDsearch% Forex 3 Forex Csearch%searchD Forex Fnetopschool6%D6%D0%CE%C4%B0%E6%CF%C2%D4%D8% Sex.bestial 5searchC Sex.bestial % Spread FsearchC Sex.bestial % Sex.bestial 4searchD
osearchi
search. Forex Gsearcht Forex o Sex.bestial m