Webcams

Spread Forex J M No 1

Spread a Forex k Forex o Forex , Forex P Spread Forex .search1 Spread 8search.searcho Forex r Forex nt Forex 20%EsearchE% Spread Fosearche Spread Forex %searchSrseasearchc Spread aa Spread Asearchsasearchc Spread o Forex esearchrch Forex searchpresearchd Spread 2 S Forex rsearchadsearchosearche%BA%DC%CC%AB%B0%C9%B5%C4%CC%F0%C3%DB%B5%C4%C1%DA%BE%D3rche searchpread 金瓶梅严大� F Spread rsearchxsearch6 searcho Forex esearch D S Forex r Spread ad Forex % phentai8%20%B6%AF%C2%FE%D3%CE%CF%B7e Spread dsearch0 Sp Forex edsearchB Spread Srad Spread C Sp Forex eadsearch% Spread % Forex 2 Spread Csearch%search5T Forex esearchP Spread a Spread t Forex c Spread Spread fT Forex a1h Forex n Forex .searchT Forex a Spread h Forex rsearchClsearche Forex e Spread %D3%D0%C3%BB%D3%D0%C0%E0%CB%C6E-Hentai%20Galleries%B5%C4%CD%F8%D6%B7%3Fo Spread u Spread b Forex asearchUsearchi Spread esearchssearcht Spread . Spread Ne Forex Y Spread r Forex :Tasearchhr Spread olsearchg Spread Spread rss Forex

Jarva, S. 1998. Näkökulmia rippikoulun opetussuunnitelmaan. Teoksessa A.Rissanen (toim.) Kartalla. Rippikoulutyön käsikirja. KKK. Jyväskylä: Gummerus. 99-117.

Jarvis, P. 1983. Adult and continuing education. Theory and Practice. Routledge. London.

Jarvis, P. 1987. Adult learning in the Social Context. London: Croom Helm.

Jarvis, P. 1989a. Kolme oppimismuotoa sosiaalisessa kontekstissa. Aikuiskasvatus 9 (1), 12-18.

Jarvis, P. 1989b. Oleminen ja oppiminen. Aikuiskasvatus 9 (3), 92-96.

Jarvis, P. 1992. Paradoxes of Learning. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Jarvis, P & Walters, N. 1993. Adult education and theological interpretations. Malabar: Krieger Publishing Company.

Jarvis, P. 1993a. Learning as a Religious Phenomenon? Teoksessa P. Jarvis & N. Walters (toim.) Adult Education and Theological Interpretations. Malabar: Krieger Publishing Company. 3-16.

Jarvis, P. 1993b. Oppimisen paradokseja myöhäismodernissa. Aikuiskasvatus 13 (3), 183-187.

Jarvis, P. 1994. Elinikäinen oppiminen ja kokemus. Teoksessa A. Kajanto ja J. Tuomisto (toim.) Elinikäinen oppiminen. Vapaan kansansivistystyön 35. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus. 143-158.

Jolula, H. 1974. Aikuiskasvatus Suomen kirkossa 1970. HY Käytännöllisen teologian laitoksen julk. N:o A 13/1974.

Joyce, B. R. 1981. Flexibility in Teaching. An Excursion into the Nature of Teaching and Training. New York: Longman.

Jussila, J., Montonen, K. & Nurmi, K. E. 1993. Systemaattinen analyysi kasvatustieteiden tutkimusmenetelmänä. Teoksessa T. Gröhn ja J. Jussila (toim.) Laadullisia lähestymistapoja koulutuksen tutkimuksessa. Helsinki:Yliopistopaino.157-208.

Jämsen, J.1992. Kirkon keskukset seurakuntien pienryhmätoiminnan tukijoina: aikuisten pienryhmille suunnattu kirjallinen aineisto. PG. HY TT. Helsinki.

Järvilehto, T. 1995. Mikä ihmistä määrää? Jyväskylä: Pohjoinen.

Kalli, P. 1997. Aikuisopettajan työn muutos - valmentaja, tutor, projektijohtaja vai tuottaja. Teoksessa P. Sallila ja J. Tuomisto (toim.) Työn muutos ja oppimien. Aikuiskasvatuksen 38.vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus. 222-235.

Kallinen, E. 1998. Subjekteja vai objekteja? Villi - ihmisille nuorisotyössä 5, 3.

Kansanaho, E. 1966. Käytännöllisen pappiskasvatuksen uudistaminen. TA 71, 121-135.

Kansanaho, E.1971. Pappistutkinto tuomiokapitulissa. TA 76, 1-12.

Kansanen, P. 1990. Didaktiikan tiedetausta. Kasvatuksen teoriaa didaktiikan näkökulmasta. Helsinki.

Kantola, A. 1983. Autoritaarinen ei ymmärrä Engeströmiä. Aikuiskasvatus 3 (4), 189-190.

Kari, J. (toim.) 1994. Didaktiikka ja opetussunnittelu. Juva: WSOY.

Kari, J. 1994. Opettajan rooli, toimenkuva ja identiteetti. Teoksessa J. Kari (toim.) Didaktiikka ja opetusuunnittelu. Juva: WSOY. 150-171.

Kari, J. 1996. Opettajan ammatti ja kasvatustietoisuus. Keuruu: Otava.

Karjalainen, A. & Siljander, P. 1997. Pedagogisen tietoisuuden paradoksi. Teoksessa P. Siljander (toim.) Kasvatus ja sosialisaatio. Tampere: Gaudeamus. 66-76.

Karjalainen, E. & Toiviainen, T. 1984. Suomen vapaan kansansivistystyön vaiheet. 2. painos. Espoo: Weilin+Göös.

Kasvun rajat. 1973. Ihmiskunnan kohtalontilannetta koskevaan Rooman klubin tutkimussuunnitelmaan liittyvä raportti. Helsinki: Tammi.

Kataja, R. 1994. Maallikoiden asema kirkossa: tutkimus Suomen ev.lut. kirkossa käydystä maallikkokkeskustelusta ja siihen liittyneestä päätöksenteosta vuosina 1943-1973. HY.

Kauppi, A. 1983. Lasten opettaminen - aikuisten opettaminen. Aikuiskasvatus 3(3), 134-136.

Kauppi, A. 1994. Pysyyvyyden pakko - muutoksen välttämättömyys. Teoksessa I. Hein ja R. Larna (toim.) Maailma muuttuu - muuttuuko aikuiskoulutus? Juva: WSOY. 91-111.

Kauppi, A. 1996. Mistä nousee oppimisen mieli? - Kontekstuaalisen oppimiskäsityksen perusteita. Teoksessa A. Kajanto (toim.) Aikuisten oppimisen uudet muodot. Vapaan sivistystyön 34. vuosikirja. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. 51-109.

Kekkonen, H. 1996. Minun Freireni. Aikuiskasvatus 16 (4), 300-301.

Ketonen, O. 1979. Mitä on ihminen? Kanava 7 (2), 395-401.

Kettunen, P. 1990. Ihmisolemuksen ongelma ja olemassaolon vaikeus. Ihmiskäsitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon koulutuksessa vuosina 1960-1975. Diss. STKSJ 171. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Kirkkohallitus. 1997. Kirkkohallituksen toimintakertomus vuodelta 1997. Kirkkohallitus.

Kirkko 2000 ja Koulu 1999. 1996. Seurakunta ja yhteiskunnan kasvatusjärjestelmän kehitysnäkymät 1990-luvulla. 3. uud. painos. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julk. 1995: 5. Helsinki.

Kivinen, O. 1998. Ikuisen oppimisen evankeliumi. Teoksessa H. Silvennoinen ja P. Tulkki (toim.) Elinikäinen oppiminen Tampere: Gaudeamus. 175-193.

Knowles, M. 1970. The Modern Practice of Adult Education. New York: Association Press.

Knowles, M.S. 1971. The Modern Practice in Adult Education. 2. painos. New York: Association Press.

Knowles, M. 1975. Self-Directed Learning. A Guide for Learners and Teachers. New York: Association Press.

Knowles, M. S. 1980. The Modern Practice of Adult Education. From pedagogy to andragogy. Chicago: Follet/Association Press.

Knowles, M.1984. Andragogy in action. Applying modern pronciples of adult learning. San Francisco: Jossey-Bass.

Kolb, D. A. 1984. Experiental learning: Experience as source of learning and development. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

Koskenniemi, M. & Hälinen, K. 1974. Didaktiikka. 3. painos. Keuruu: Otava.

Kontiainen, S. 1989. Aikuisopiskelu muutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Teoksessa A. Oksanen et al. (toim.) Kriittinen ajattelu aikuiskasvatuksessa. Vapaan sivistystyön XXXI vuosikirja. Pieksämäki: Raamattutalo. 117-131.

Kontula, L. 1987. Kasvatus kirkossa. Teoksessa K. Tamminen et al. (toim.) Johdatus uskontokasvatukseen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsinki: Yliopistopaino. 95-117.

Koro, J. 1992. Itseohjautuvuuteen perustuva oppiminen. Teoksessa J. Ekola (toim.) Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Juva: WSOY. 43-56.

Koro, J. 1994. Kehittyvä opetustyö. Teoksessa. J. Kari (toim.) Didaktiikka ja opetussuunnittelu. Juva: WSOY. 102-148.

Koro, J. 1995. Korkeakouluopiskelija -aikuinen myös oppijana. Teoksessa J. Aaltola ja M. Suortamo (toim.) Yliopisto-opetus. Korkeakoulupedagogiikan haasteita. Juva: WSOY. 98-117.

Kortekangas, P. 1973. Kirkon työntekijäkoulutuksen ongelmia. TA 78, 293-300. Helsinki.

Kouluttajan opas. Henkilöstön kehittämisen toteutus. 1973. Valtiovarainministeriön järjestelyosasto.

Kuikka, M. T. 1988. Uskonnonpedagoginen tutkimus ja oppilaskeskeisyys 1960- ja 1970 - luvuilla. Teoksessa M. Pyysiäinen (toim.) Kasvatus ja uskonto. Juva: WSOY.148-159.

Kuikka, M. T. 1991. Johdatus kasvatuksen historian tutkimukseen. Keuruu: Otava.

Kuikka, M. T. 1993. Suomalaisen koulutuksen vaiheet. Keuruu: Otava.

Kurki, L. 1996. Spiritualiteetti: johtajuuden perusta. Aikuiskasvatus 16 (4), 278-285.

Kurvinen, O. 1956. Kristillisen kasvatuksen peruskysymyksiä. Suomen Pyhäkouluyhdistys. Hämeenlinna.

Kuusinen, J. & Korkiakangas, M. 1993. Oppiminen. Teoksessa J. Kuusinen. (toim.) Kasvatuspsykologia, 21-84.

Köning, F. 1978. Ateismi, humanismi ja kristinusko. TA 83, 436-449.

Kähkönen, E.1989. Mitä on kristillinen kasvatus. Teoksessa E. Kähkönen ja M. Pyysiäinen (toim.) Opettaja tulevaisuuteen kasvattaja. Jyväskylä: Gummerus. 43-55.

Kähkönen, S. 1989. Toistavasta uskonnonopetuksesta tuottavaan. Teoksessa E. Kähkönen ja M. Pyysiäinen (toim.) Opettaja tulevaisuuteen kasvattaja. Jyväskylä: Gummerus. 151-155.

Kääriäinen, H., Laaksonen P. & Wiegand, E. 1992. 2.painos. Tutkiva ja muuttuva koulu. Juva: WSOY.

Lahdes, E. 1978. Peruskoulun uusi opetusoppi. Helsinki: Otava.

Lahdes, E. 1997. Peruskoulun uusi didaktiikka. Keuruu: Otavan kirjapaino.

Lahti, T. 1994. Keuruulla vuonna 1977 rippikoulun käyneiden kokemuksia seurakunnan jäsenyydestä. PG. HY TT.

Laine, K.1992a. Opiskelijoiden kasvatus-, opetus- ja oppimiskäsitykset. Lastentarhan-, luokan- ja aineenopettajiksi opiskelevien käsitysten kuvaaminen. Julkaisusarja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, A. Tutkimuksia; 155.

Laine, K. 1992b. Opiskelijoiden kasvatus-, opetus- ja oppimiskäsitykset. Lastentarhan-luokan- ja aineenopettajiksi opiskelevien kästykset koulutuksen alussa. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. Julkaisusarja. A. Tutkimuksia; 159. Rauma.

Laine, K. 1993. Opiskelijoiden kasvatus-, opetus- ja oppimiskäsitykset. Lastentarhan- ja luokanopettajiksi opiskelevien käsitysten muuttuminen koulutuksen aikana ja muutoksen reflektointi. Rauman opettajankoulutuslaitos. Julkaisusarja. A. Tutkimuksia; 164. Rauma.

Lasten ehtoollinen. 1979. Opaskirja seurakunnan työntekijöille. Helsinki: Lasten Keskus, Poikien Keskus, Tyttöjen Keskus.

Lawson, K. H. 1979. Philosophical Concepts and Values in Adult Education. England: Milton Keynes.

Lehtinen, E. 1992. Opiskelun ohjaaminen. Teoksessa J. Ekola (toim.) Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Juva: WSOY. 163-182.

Lehtinen, E. & Jokinen, T. 1996. Tutor. Itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Juva: WSOY.

Lehtinen, E., Kinnunen R., Vauras M., Salonen P., Olkinuora E. & Poskiparta E. 1989. Oppimiskäsitys. Helsinki.

Lehtisalo, L. 1983. Elinikäinen kasvatus suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen yleistavoitteena ja pääperiaatteena. Teoksessa A. Alanen ja J. Sihvonen (toim.) Elinikäinen kasvatus. Porvoo: WSOY. 234-262.

Lema, A. A. 1985. A Response to Daniel W. Hardy. Teoksessa M.C. Felderhof (toim.) Religious Education in a Pluralistic Society. Papers from a Consultation on Theology and Education held at Westhill Gollege, Selly Oak. London: Hodder and Stoughton. 116-120.

Lempiäinen, P. 1963. Rippikäytäntö Suomen kirkossa uskonpuhdistuksesta 1600 -luvun loppuun. Diss. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toim. 64. Forssa.

Lempiäinen, P. 1985. Pyhät toimitukset. Rauma: Oy Länsi-Suomi.

Leppisaari, I. 1992. Martti H. Haavion näkemys kodin, koulun ja kirkon tehtävistä ja suhteista kristillisen kasvatuksen kanavina. Kasvatustieteen proseminaarityö. Chydenius- Instituutti.

Leppisaari, I. 1996. Tutoroinnin soveltaminen kirkon aikuiskasvatukseen. Moniste. Tekijän hallussa.

Leppisaari, I. 1997. Kohti eettistä aikuisuutta. Kokkolan suomalaisen seurakunnan oppilaitostyön ammattietiikka-projekti v. 1995-1997. Kasvatustieteen laudaturopintoihin liittyvä tutkielma. Moniste. Tekijän hallussa.

Lewis, H. R. & Streifeld H. S. 1973. Aikuisen kehitys - kasvu jatkuu. Suom. K. ja O. Appelqvist. Jyväskylä: Gummerus.

Leymann, H. 1989. Learning Theories. Teoksessa Leymann & Kornbluh (eds.) Sosialization and learning at Work. Newcastle: Averby.

Lindeman, E. C. 1989. The Meaning of Adult Education. 4. painos. Oklaholma: Oklaholma Research Center for Continuing Professional and Higher Education.

Lonka, K. & Lonka, I. (toim.) 1991. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Tampere: Kirjayhtymä.

Luoma, O. 1992. Pienryhmä yleisen seurakuntatyön osana. PG. TT. Helsinki.

Malinen, P. 1992. Opetussuunnitelmat koulutyössä. Helsinki: Valtion Painatuskeskus.

Maslow, A. H. 1970. Motivation and personality. 2nd ed. New York: Harper & Row.

Mattila, A. & Tanttu, K. 1981. Martti H. Haavio kasvatusajattelijana. PG. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos.

McKenzie, L. 1986. The Purpose and Scope of Adult Religious Education. Teoksessa N. T. Foltz (toim.) Handbook of Adult Religious Education. Birmingham, Ala.: Religious Education Press. 7-23.

Metsätähti, S. 1991. Onko aikuiskasvatus kirkolle vierasta? Luentomoniste. KKKA.

Metsätähti, S. 1994. Aikuisena kasvun mahdollisuuksia. Luentomoniste. KKKA.

Mezirov, J. et al. 1995. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsinki: HY:n Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Miettinen, R. 1984. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta. Valtion koulutuskeskus. Julkaisusarja B. nro 24. Helsinki.

Miettinen, R. 1990. Koulun muuttamisen mahdollisuudesta. Analyysi opetustyön kehityksestä ja ristiriidoista. Helsinki: Gaudeamus.

Minton, D. 1991. Teaching Skills in Futher & Adult Education. London: City and Guilds/ Macmillian.

Murtorinne, E. 1995. Suomen kirkon historia. 4. Sortovuosista nykypäiviin. Porvoo: WSOY.

Määttä, K. 1991. Opetustyön perusteet. Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julk. 33. Rovaniemi.

Niemelä, E. 1994. Erityispedagogiikan opiskelijoiden kasvatus-, opetus- ja oppimiskäsitykset. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos, julk. no 51.

Niemelä, S. 1997. Oppivan ryhmän uusi tuleminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa P. Sallila ja J. Tuomisto (toim.) Työn muutos ja oppimien. Aikuiskasvatuksen 38. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus. 173-194.

Niemi, H. 1987. Kasvattaja uskontokasvatuksen osatekijänä. Teoksessa K.Tamminen & al. (toim.) Johdatus uskontokasvatukseen. HY. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsinki. 41-69.

Niemi, H. 1989. Opettajan persoonallisuuden merkitys koulutyössä. Teoksessa E. Kähkönen ja M. Pyysiäinen (toim.) Opettaja tulevaisuuteen kasvattaja. Jyväskylä: Gummerus. 81-93.

Niemi, H. 1991. Uskonnon didaktiikka. Oppilaista elämän subjekteja. Keuruu: Otava.

Nikolainen, A. 1966. Käytännöllinen pappiskasvatus ja yliopisto-opinnot. TA 71, 161-162.

Niikko, A. 1993. Dialogipedagogiikka mahdollisuus syventää kasvatus- ja opetustyötä. Teoksessa Kasvun paikka. Opetusjulkaisut. Helsinki: Oy Yleisradio Ab. 61-68.

Niinistö, K. 1981. Inhimillistä toimintaa tarkasteleviin tieteisiin ja erityisesti kasvatustieteelliseen tutkimukseen soveltuvat tulkinnallisen paradigman mukaiset tutkimusmallit ja -menetelmät. Niiden filosofinen tausta ja valintaan vaikuttavat tekijät. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, julkaisusarja A:85.